<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<page xmlns="http://projectmallard.org/1.0/" xmlns:its="http://www.w3.org/2005/11/its" type="topic" style="question" id="color-whyimportant" xml:lang="fi">

  <info>
    <link type="guide" xref="color"/>
    <desc>Värinhallinta on tärkeää suunnittelijoile, valokuvaajille ja taiteilijoille.</desc>

    <credit type="author">
      <name>Richard Hughes</name>
      <email>richard@hughsie.com</email>
    </credit>
    <include xmlns="http://www.w3.org/2001/XInclude" href="legal.xml"/>
  
    <mal:credit xmlns:mal="http://projectmallard.org/1.0/" type="translator copyright">
      <mal:name>Timo Jyrinki</mal:name>
      <mal:email>timo.jyrinki@iki.fi</mal:email>
      <mal:years>2012.</mal:years>
    </mal:credit>
  
    <mal:credit xmlns:mal="http://projectmallard.org/1.0/" type="translator copyright">
      <mal:name>Jiri Grönroos</mal:name>
      <mal:email>jiri.gronroos+l10n@iki.fi</mal:email>
      <mal:years>2012-2018.</mal:years>
    </mal:credit>
  </info>

  <title>Miksi värinhallinnalla on merkitystä?</title>
  <p>Värinhallinta on prosessi, jossa kaapataan kuva syötelaitteella, näytetään se näytöllä ja tulostetaan se niin,  että koko ajan hallussa pidetään täsmälliset oikeat värit sekä jokaisen eri median hallitsema väriavaruus.</p>

  <p>Tarve värienhallinnalle voidaan havainnollistaa valokuvalla linnusta kylmänä talvipäivänä.</p>

  <figure>
    <desc>Lintu jäisellä seinällä, siten kuin se näkyy kameran etsimessä</desc>
    <media its:translate="no" type="image" mime="image/png" src="figures/color-camera.png"/>
  </figure>

  <p>Tavallisesti ilmi käy ylikorostunut sininen kanava, mikä tekee kuvasta kylmän näköisen.</p>

  <figure>
    <desc>Tämän käyttäjä näkee tyypillisen yrityskannettavan näytöllä</desc>
    <media its:translate="no" type="image" mime="image/png" src="figures/color-display.png"/>
  </figure>

  <p>Huomaa, kuinka valkoinen ei ole “paperinvalkoinen” ja silmän musta onkin nyt mutaisen ruskea.</p>

  <figure>
    <desc>Tämän käyttäjä näkee tulostaessaan tyypillisellä mustesuihkutulostimella</desc>
    <media its:translate="no" type="image" mime="image/png" src="figures/color-printer.png"/>
  </figure>

  <p>Perusongelma on, että jokainen laite kykenee hallitsemaan erilaisen joukon värejä. Tästä johtuen vaikka onkin mahdollista ottaa valokuva sähkönsinisestä väristä, useimmat tulostimet eivät pysty sitä toistamaan.</p>
  <p>
    Most image devices capture in RGB (Red, Green, Blue) and have
    to convert to CMYK (Cyan, Magenta, Yellow, and Black) to print.
    Another problem is that you can’t have <em>white</em> ink, and so
    the whiteness can only be as good as the paper color.
  </p>

  <p>
    Another problem is units. Without specifying the scale on which a
    color is measured, we don’t know if 100% red is near infrared or
    just the deepest red ink in the printer. What is 50% red on one
    display is probably something like 62% on another display.
    It’s like telling a person that you’ve just driven 7 units of
    distance, without the unit you don’t know if that’s 7 kilometers or
    7 meters.
  </p>

  <p>
    In color, we refer to the units as gamut. Gamut is essentially the
    range of colors that can be reproduced.
    A device like a DSLR camera might have a very large gamut, being able
    to capture all the colors in a sunset, but a projector has a very
    small gamut and all the colors are going to look “washed out”.
  </p>

  <p>
    In some cases we can <em>correct</em> the device output by altering
    the data we send to it, but in other cases where that’s not
    possible (you can’t print electric blue) we need to show the user
    what the result is going to look like.
  </p>

  <p>
    For photographs it makes sense to use the full tonal range of a color
    device, to be able to make smooth changes in color.
    For other graphics, you might want to match the color exactly, which
    is important if you’re trying to print a custom mug with the Red Hat
    logo that <em>has</em> to be the exact Red Hat Red.
  </p>

</page>